perjantai 23. lokakuuta 2015

Mini-Mood ja Veeran ompelimo

Tämä talo rakentui neljässä päivässä ja on ensimmäinen 
"nykyaikainen" rakentamani talo. 
Vielä se on ihan raakile, mutta tästä on hyvä jatkaa.
Nimetönkin se on, mutta Hanna Merosen lanseeraama Mini-Mood
kuulostaa ihan kivalta.
Vähän ennen Suurta Snadia rakas äitini nukkui pois ja 
 messutyöt jäivät niille sijoilleen. Sen sijaan surutyönä aloin rakentamaan 
tätä kangaskauppaa ja ompelimoa. Siihen on kudottu kaikki ajatukset
äidistä ja tyttäristä, elämänlangoista, ajasta menneessä ja
tulevassa. Talo on lahja ompelija/vaatesuunnittelijatyttärelleni Veeralle.


Talon alakerrassa on kangaskauppa Mood.
Veeran kanssa istuttu monet kerrat TV:n äärellä
katsomassa Muodin huipulle sarjaa. 
Käyvät siinä Moodilla ja olisihan ihan mahtavaa, 
jos joskus pääsisi sinne shoppailemaan.
Talon ulkokuori on jokseenkin sama, kun esikuvansa
New Yorkissa.




Kangasrullista puuttuu hintalappuja.
Siinä hyvä askare sitten sateiseen päivään.




Varastoista löytyi muutama villalankakääre, joita olen messuilta hankkinut aikaisemmin.
Ompelulehtiä ostin nyt Snadista.  




Miesten hienot villaiset pukukangaspakat on vain tässä lainassa ,
 Palautuvat takaisin vanhanajan miesten vaatekauppaan, kunhan saan muuta
hyllyntäytettä aikaiseksi. Nämä kangaspakat..kaikki erilaisia...tein
näytepaloista, jotka sain aikoinaan Tiina Simoselta.



Yläpuolen napit ovat pieniä helmiä, jotka kiinnitettiin nuppineuloin.
Alapuolen oikeat napit sinellin nappipussista ja liimalla kiinni.
Tähän tulisi vielä ne vetoketjut ja lankarullat.


Näyteikkunat somistettiin nyt näin.
Vaihdellaan niitä sitten sesongin mukaan.




Yläkerrassa on Veeran ompelimo/ateljee. Täysin hänen suunnitelmien mukaan
Sain viestejä, että siellä pitää olla leikkuupöytä, suunnittelupöytä, hylly...jne
Onneksi monta asiaa löytyi jo valmiina.
Tavaroiden sijoittelusta käytiin hauska keskustelu.
Olisin laittanut ne ihan eri lailla, mutta tietty näin on parempi.




Veera on tehnyt ompelimon kaikki asiaankuuluvat pienet tarvikkeet itse.


Varastoista löytyi vielä yksi peili. Just sopiva tänne.


Pöydälle olisi vielä tulossa mm. se ompelukone




Mallinukkejakin tarvitaan vielä paljon lisää.


Pari sanaa rakentamisesta



Talon runko on vaneria ja finfoamia.
Lattiat ovat ohutrimaista koivupuuparkettia.




Näyteikkunat ovat pleksiä ja kehykset sinkkimaalattuja puurimoja.




Taka-osan vanerin peitin mustalla tapetilla.
Katutaso/jalusta on mustaksi värjättyä korkkia. Puureunus 
värjätty mahongin punaisella.

Sähköt laitan myöhemmin asianmukaisesti.
Nyt ala- ja yläkerrassa kiertää valmis led-nauha. Sopii hyvin tällaiseen julkiseen tilaan.
Katoissa on oikein paikat valoille, mutta nyt ne on vain teipattu kattoon.
Näyteikkunoissa kiertää toinen vanha led-valo sarja. Ovat ajansaatossa himmentyneet 
ja muuttuneet sinertäviksi.


Alakerran kauppatilassa on sivuilla peilit, jotka saavat tilan tuntumaan
suuremmalta. Peilien kulma olikin sitten hienosäätöä sen suhteen, ettei katsojan 
kasvot heijastu takaisin.



Vierailijoita


Kun talo oli esillä Suuressa Snadissa, oli aivan mahtavaa, 
että sinne saapui myös asiakkaita.
 Näissä kuvissa Taru Astikaisen hahmoja, jotka asustavat Aino Joensuun luona.


Laimi-Lyydia löysi monta mielenkiintoisaa juttua.




Tässä vielä messuilta. 
Talo herätti niin paljon kiinnostusta, että sitä katsomaan oli välillä jono!!!
Kyllä sydäntä lämmitti kaikki ne ihastelut.
Suuri KIITOS kaikille.



lauantai 28. maaliskuuta 2015

Tilly


Tilly on Taru Astikaisen tekemä aivan huikea posliininukke.
Minulle hän saapui yllättäen postipaketissa, jonka päällä oli teksti: Terveisiä Annelta.
Yllätyksiä puolin ja toisin.
Olin jo aikaisemmin nähnyt hänestä kuvia ja miettinyt, että voi onnekasta joka hänet saa.
Vaikea pukea sanoiksi tunnetta, kun tyttö seisookin yllättäen omalla pöydälläni.
 Jos Annella oli talosta alkuun tunne, ettei siihen uskalla koskea, menee pilalle, niin samoin ajattelin nukesta. Nyt on tutustuttu ja toivottavasti teen hänelle oikeutta .
Kiitos Anne ja kiitos Seija Syrjälä. Sinullakin oli sormet tässä pelissä ja minulla on sinun kanssa vielä kana kynittävänä. Olisiko kanan nimi Fiia ?


Tillyllä ei ole vielä omaa paikkaa, joten tein vanhasta taulunkehyksestä pienen tilan. Seisoo siinä ja odottelee. Tillyn taloa aloin heti miettimään. Viime aikoina on pinterestistä tullut poimittua kaikenlaista William Morrisiin liittyvää. Lähinnä tapettikuoseja ja mattoja,  Tillyn hatussa ja laukussa on samaa henkeä, kuin näissä Morrisin kuoseissa.
Eli Morrisin henkeen jotain... Silmissä pyörii myös ajatus korkeista lasi-ikkunoista,.. kaarevat portaat ... pieni, mutta korkea talo...Tällaiset asiat muhikoon selkäytimessä.





Nämä ovat ensimmäiset kuvani Tillystä. Tyttö on saapunut jostain ja tarina on taskussa. Kyselee kortteeria vanhalta rouvalta.
Jännä, miten nämä Tarun nuket taipuu tarinaan. Kuva todellakin kertovat enemmän, kuin ne tuhat sanaa. Voi tätä suoraselkäisyyttä ja rohkeutta.



Seuraavan kerran Tilly nähtiin kerhossa. Tämä on Elina Kallin ottama kuva.
Taustalla Elinan tekemä hurmaava kasvihuone.
Eli jotain on tekeillä Tillyn ja Sulevin kesken. Ehkä salaperäisyyden verhot aukeavat Malakoffien kauppakylän tarinasta,




Tillyhän oli etuoikeutetusti kaupan ensimmäinen asiakas.



Vain kauppaan, ei yläkertaan.




Kauppaan ei ole toimitettu vielä mitään myytävää, joten Tillyn vierailu on enemmän kuin salainen mysteeri. Mitä näissä katseissa lukee?


Anteeksi, jo pilaan tunnelman, mutta ihan pakko laittaa tänne myös tämä kuva, jossa Venny pääsee yllättämään. Tokaiseeko siinä "Voi hyvä tyttö sentään. Laari on tyhjä, vaikka kuinka olisit rakastunut. Muistaako tyttö tarinaa kuninkaasta, jolla ei ollut vaatteita? "


Esiliina!!


Voi on se ihana






torstai 26. maaliskuuta 2015

Kauppahuone S. Karlsson


Pihalla, kauniissa kevätsäässä otettuja kuvia. Ihan vois olla oikee.







Sivuovi varastoon ja ylos konttoriin


Pääovet


Peltikatossa on jalkarännit 


Kurkistus sisään





Kauppatila odottaa tilattuja tuotteita



Näkymä kaupasta varastoon. Tähän väliin verho tai sitten ei


On vähän ankeita kuvia, mutta eihän se ruskea muuksi muutu.

Tähän myyntitiskiin tuli oikeat lasit. Sisustan vois maalata, vaan täyttyyhän se tavarasta. Sisällä kolme eri levyistä vetohyllyä.

Näihin portaisiin kun yön reissusta kompastuu, niin on ainakin sisäpuolella.

Portaat ylhäältä kuvattuna.